Tein tänään digitaalisen raskaustestin, koska menetin hermoni viivojen tulkitsemiseen. (Olisiko tuo tuossa aivan haalea viiva, vai ehkä varjo, heijastus tai tahra silmälaseissa?, Missähän kohtaa sen viiva ihan tarkalleen pitäisi olla?)
Tein testin, mutten edes käsiäni ehtinyt pesemään, kun näyttöön ilmestyi teksti: raskaana. Kyllä, luitte aivan oikein R-A-S-K-A-A-N-A. Siippa näki näytöllä aivan saman kirjainyhdistelmän, jota on nyt tavailtu ainakin sataan otteeseen.
Joulukuussa (jos kaikki menee hyvin) meillä on lapsi. Äitienpäivänä kerromme vanhemmillemme ja kesäkuun alussa kavereille. Tiistaina pitää soittaa neuvolaan ja pyytää ohjeita, miten asiassa edetään. Reilun viikon päästä lapsen sydän alkaa sykkiä ja marraskuun alussa alkaa äitiysloma. Koko loppuvuosi on täynnä ihmeellisiä tapahtumia, joita en vielä hetki sitten osannut ajatellakaan.
Vatsaan sattuu ja rintoja vihloo, mutta istun idioottimainen virne huulillani. Toisaalta hetkittäin mieleen tulee huoli: osataanko me? Siippa suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti. Ärsyttää ja itkettääkin vähän: miksei siitä tunnu samalta kuin minusta? Miksi sitä ei itketä?
Olen hämmentynyt, mutta onnellinen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hei, olen 27 vuotias nuori nainen joka myös sai juuri tietää olevansa raskaana. Halusin vain kertoa että aion seurata blogiasi ja raskauttasi. Perustin myös itse blogin johon voin purkaa tuntojani tänä ihmeellisenä vuotena.
Lähetä kommentti